-Jäsenvuorot Suomen Alppikerhon alaisuudessa kolmesti viikossa hyvillä alennuksilla.
-Ulkokiipeilyreissuja säiden salliessa sekä sisäkiipeilyä vuorojen ulkopuolella. Näistä
ilmoitetaan sähköpostilistalla lks-contractura@helsinki.fi
-Kiipeilyn alkeiskursseja sekä jatkokursseja
-Kiipeilypäivä syksyllä sekä kiipeilykisat keväällä
-Jääkiipeilyreissu Korouomalle (Posiolla) helmikuussa

Puheenjohtaja: Jukka Kopra L3; jukka.kopra@helsinki.fi

Valtioneuvoston on eilen antanut asetuksen, jonka mukaan perusterveydenhuollon lisäkoulutus eli tuttavallisemmin eurolääkärivaihe on 1.9.2010 alkaen suoritettava suorassa palvelusuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Eurolääkärivaiheen suorittaminen vuokralääkäriyritysten kautta ei siis enää onnistu niiltä, jotka ilmoittautuvat perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheeseen ensi elokuun jälkeen. Kaikki maamme lääketieteen kandidaattiseurat, myös LKS, vastustivat voimakkaasti asetusmuutosta, samoin Suomen Lääkäriliitto ja Nuorten Lääkärien Yhdistys. Tästä huolimatta valtioneuvosto päätti hyväksyä asetusmuutoksen.

Tänä keväänä tiedekunnastamme valmistuvilla on yhä mahdollisuus valita eurolääkärivaiheen työnantajansa vapaammin, mutta se edellyttää, että valmistunut ilmoittautuu itse tiedekunnan kansliassa PTL-vaiheeseen ja että hänet hyväksytään koulutukseen ennen
keskiviikkoa 1.9.

Eurolääkärivaiheesta ja siihen ilmoittautumisesta löytyy lisätietoja tiedekunnan internet-sivuilta: http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/eurolaakari/default.htm. Sieltä löytyy myös lomake ilmoittautumista varten.

Alla vielä valtioneuvoston uusi asetus eurolääkärivaiheesta.

Terveisin,

Joonas Rautavaara
pj, LKS

—

Tiedote 151/2010
06.05.2010 14:15

Lääkärikoulutuksen terveyskeskusvaihe suoritettava palvelussuhteessa kuntaan

Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja hammaslääkärin käytännön palveluksen terveyskeskusvaihe on jatkossa suoritettava palvelussuhteessa kuntaan. Valtioneuvosto antoi torstaina 6. toukokuuta asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan asetuksen muuttamisesta.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja hammaslääkärin käytännön palvelu antaa valmiudet toimia itsenäisenä lääkärinä tai hammaslääkärinä. Yliopistot hyväksyvät ne terveyskeskukset, joissa perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheessa olevat lääkärit toimivat. Terveyskeskukselle syntyy sopimuksin koulutusvastuu.

Uudistus tukee lääkärin tai hammaslääkärin käytännön harjoittelun tavoitteiden toteutumista. Käytännön koulutuksen suorittaminen palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään varmistaa terveyskeskuksen eri toiminta-alueisiin tutustumisen, kokonaiskuvan saamisen potilaan hoidosta ja sen jatkuvuudesta, hoidon porrastuksesta, konsultaatiomahdollisuuksista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Tavoitteena on hahmottaa kansanterveystyön kokonaisuus ja yhteydet myös kunnan muihin hallinnonaloihin.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen kesto on 3 vuotta. Kokonaisajasta vähintään 9 kuukautta tulee palvella lääkärin tehtävissä koulutusyksikön hyväksymässä terveyskeskuksessa ja vähintään 6 kuukautta koulutusyksikön hyväksymässä sairaalassa. Yksittäisen koulutusjakson riittävä kesto tukee koulutuksen suunnitelmallisuutta.

Asetus tulee voimaan 1. syyskuuta 2010. Asetusta sovelletaan niihin, jotka saavat perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai käytännön palvelun suorittamista koskevan opinto-oikeuden 1.9.2010 tai sen jälkeen.
Lisätietoja

Johtaja Eija Koivuranta, puh. 09 160 74350, etunimi.sukunimi@stm.fi
Hallitusneuvos Päivi Kaartamo, puh. 09 160 74353, etunimi.sukunimi@stm.fi
Lääkintöneuvos Jukka Mattila, puh. 09 160 74194, etunimi.sukunimi@stm.fi
Lääkintöneuvos Minna Kaila, puh. 09 160 74190, etunimi.sukunimi@stm.fi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta jakaa vuosittain ylioppilaskunnan alaisille järjestöille, myös LKS:lle, toiminta-avustusta. Toiminnan kehittymisestä huolimatta HYY päätti alentaa kandiseuran saamaa tukea, ilman selkeitä perusteita.

Toiminta-avustus ehdottomasti merkittävimpiä etuja, joita LKS Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta saa. Tänä vuonna toiminta-avustusten jakoperusteita pyrittiin uudistamaan niin, että ne palkitsisivat entistä paremmnin aktiivisia, monipuolista toimintaa järjestäviä ja talouttaa huolellisesti hoitavia järjestöjä ja kerhoja. Jos tarkastelemme koko yliopistoa, LKS lukeutuu valehtelematta parhaiten asiansa hoitaviin yhdistyksiin. LKS saikin yksinomaan ylistävää palautetta toiminnastaa, mutta siitä huolimatta meille myönnetty avustussumma pieneni. Päätimme LKS:n hallituksessa vaatia HYY:ltä selvitystä siitä, miksi näin kävi. Ohessa LKS:n hallituksen asiasta laatima lausunto.

Terveisin,

Joonas Rautavaara
pj, LKS

LKS:n lausunto HYY:n järjestötuesta

Viime vuoden puolella sosiaali- ja terveysministeriön alainen työryhmä (SORA-työryhmä) julkisti lausuntonsa, jossa pohdittiin, millä perusteilla opiskeluoikeus voitaisiin evätä opiskelijoilta, jos heidät katsottaisiin jostakin syystä soveltumattomiski opiskelemalleen alalle. Nykyisellään yliopistojen keinot puuttua ongelmatapauksiin ovat olleen melko rajoitetut.

Työryhmän esityksessä oli kuitenkin runsaasti kohtia, jotka sotivat opiskelijoiden tasavertaista kohtelua ja oikeusturvaa vastaan. Raportti ehdottaa esimerkiksi, että tiedekunnilla olisi jatkossa oikeus vaatia hoitavalta taholta opiskelijoiden terveydentilaa koskevia tietoja salassapitovelvollisuuksien estämättä, mikäli se epäilisi opiskelijan kärsivän esim. psyykkisistä häiriöistä. Tätä ei LKS:n hallituksen mielestä pidä hyväksyä!

Mikäli mielenterveysongelmista kärsivä opiskelija tai opiskelupaikasta lääkiksessä haaveileva ihminen tietää, että heti jos hän kävelee ongelmineen lääkärin ovesta sisään, hänen tietonsa ovat periaatteessa tiedekunnan käytettävissä, hän todennäköisesti lykkää hoitoon hakeutumistaan. Tämä ei varmasti paranna missään suhteessa potilasturvallisuutta, eikä se ole myöskään ongelmista kärsivän opiskelijan etujen mukaista. Pikemminkin asian pitäisi mennä niin, että jos tiedekunta vakavasti epäilee, että joku sen opiskelijoista on psyykkisesti niin sairas, että hän vaarantaa oman tai muiden turvallisuuden, niin tiedekunta voisi ohjata opiskelijan psyykkisen tilan arvioon ja kannustaa hoitoon.

Työryhmän esitys ja sen mahdolliset vaikutuksen lääketieteen opiskeluun ovat olleet kiivaan ja laajan keskustelun kohteena LKS:n hallituksessa sekä viime syksyn että myös kuluneen kevään aikana. Ohessa hallituksen keskustelujen pohjalta ammattiasiainvastaava Henni Tammisen kokoama kannanotto asiaan, sekä alkuperäinen SORA-työryhmän muistio, jota vastaan kommenttimme on suunnattu. Oheinen LKS:n kannanotto toimitettiin HYY:lle sekä yliopistomme konsistorille, joka on Helsingin yliopiston korkein päättävä elin.
Terveisin,

Joonas Rautavaara
LKS:n hallituksen puheenjohtaja

SORA-työryhmän alkuperäinen ehdotus

LKS:n kannanotto opiskeluoikeuden rajoittamiseen alalle soveltumattomuuden vuoksi

Mitä kaikkea pitääkään tietää, ennen kuin aloittaa työt lääkärin viransijaisena sairaalassa tai terveyskeskuksessa?
Moni neljännen vuoden opiskelija ottaa ensi vuonna suuren askeleen aloittaessaan työt ensimmäistä kertaa lääkärin viransijaisena. Oikeus toimia lääkärin tehtävissä ei ole lainkaan itsestään selvyys.
Ohessa varsinkin nelosille tärkeä Medisiinariliiton tiedote työskentelyedellytyksistä lääkärin viransijaisena. Sisältää tietoa siitä, mitä konkreettisesti tarvitaan vs. lääkärintyön aloittamiseen: suoritetut kurssit, tiedekunnan todistus vai merkintä Terhikissä? Kannattaa ehdottomasti tutustua liitteessä oleviin tarkempiin tietoihin ennen töiden alkua. Jos kysymyksiä tulee, niin niiden suhteen kannattaa ottaa yhteyttä LKS:n ammattiasiainvastaavaan Henni Tammiseen.
Terveisin,

Henni Tamminen
opintoasiainvastaava

SML:n tiedote lääkärin viransijaisuuksista haaveilevalle